Marketta Huitu

Tonavalla on ollut kautta historian tärkeä rooli monessakin mielessä: se on vaikuttanut asutuksen sijoittumiseen sekä toiminut luonnollisena rajana ja ennen kaikkea kulkureittinä, jota pitkin tavarat ovat kulkeneet molempiin suuntiin. Kuten nykypäivänäkin, tuli rahtitavaran olla hidasta kuljetusta kestävää bulkkia.  Yksi tällainen perinteinen tuote on ollut vilja. Vielä sosialismin kaudella Tonavan rahtiliikenteessä kulki viljaa, maissia ja soijaa sekä vuoriteollisuuden tuotteita, kuten rautamalmia, koksia sekä lannoitteita. Nyt laivarahtien osuus on laskenut 3,6 %:iin Unkarin kuljetuksista, ja monet tavarasatamat ovat lopettaneet toimintansa. Aikaisemmin niitä oli parikymmentä pohjoisesta etelään.

Tavaraliikenteen rinnalle nousi 1860-luvulla turismi, joka onkin pitänyt Unkarin jokilaivat hengissä. Vaikka pitkiä risteilyjä tekevät jokiristeilijät ovatkin pääasiassa ulkomaisia, on nimenomaan Budapestissa runsaasti lyhyitä matkoja tarjoavia laivoja (sétahajó). Budapest onkin kaikista Tonavan rannan kaupungeista parhaiten ymmärtänyt käyttää jokilaivoja matkailun tarpeisiin.

Vanha tärkeä elinkeino, kalastus, on menettänyt ajan myötä merkitystään. Aikaisemmin joen varren kylissä ja kaupungeissa asui runsaasti kalastajia, mutta kun joki 1800- ja 1900-luvulla saastui pahasti, väheni kalakanta. Ainoa paikka Tonavan alajuoksulla, jossa vielä harrastetaan ammattikalastusta, on sen suistoalue. Rautaportin säännöstely nykyisen Serbian ja Romanian rajalla aiheutti sen, että aikaisemmin Budapestiin asti suurina joukkoina noussut kitasampi ei enää päässyt Rautaportin yläpuolisiin vesiin. Tonavan rannan asukkaat ovat kuitenkin säilyttäneet muistissaan vanhat kalareseptinsä.

Joen saastuminen estää veden käytön juomavetenä. Unkarissa Tonavan rannan taajamat saavat vetensä joen rannasta 10‒30 metrin päässä hiekka- ja soraperäiseen maahan kaivetuista suodatinkaivoista. Niitä käytetään kaikkialla Tonavan varrella, myös Budapestissa.

Tonavan virtausta käytetään useissa maissa sähkön tuottamiseen, Unkarin osuudella tätä ei olla kuitenkaan tehty (vaikka maan muita jokia onkin valjastettu energiantuotantoon). Suunnitelmia on kyllä ollut, suurisuuntaisin niistä yhdessä Tšekkoslovakian kanssa suunniteltu Grabćovon‒Nagymarosin pato- ja voimalahanke, josta Unkari luopui protestien jälkeen vuonna 1992.  Toinen osapuoli jatkoi suunnitelman toteuttamista, ja Grabćovon voimala on nykyisin tärkeä osa Slovakian sähköntuotantoa.

Tonavan varrella sijaitsee sen sijaan maan ainoa atomivoimala. Se rakennettiin Paksiin vuosien 1969 ja 1987 välillä, mutta otettiin käyttöön jo joulukuun lopussa vuonna 1982. Vuonna 2014 se tuotti 53,6 % maan energiatarpeesta. Voimala on venäläismallinen, ja myös sen laajennusosan rahoituksesta on tehty sopimus venäläisten kanssa, vaikka sen kaksi lisäturbiinia tulevatkin Ranskasta.  Lauhdevetensä Paksin voimala ottaa Tonavasta.

Tonavalla voisi harjoittaa myös kullanhuuhdontaa kannattavuuden rajoissa! Tämä johtuu siitä, että joki virtaa sellaisten vuoristojen läpi, jossa tätä metallia on. Kultaa siis huuhtoutuu veden mukana, ja sitä voi joutua aina Mustaan mereen saakka.

Juttu on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 1-2018.

Tonava-sarjan muut artikkelit:

Tonava

Tonava – luontoarvoja ja maailmanperintökohteita

Tonavan ekologiaa

Tonava Unkarin kulttuurissa

Tonavan merkitys Unkarin talouselämälle

Tonavan sillat

Polkupyörällä Tonavan vartta Saksasta Mustallemerelle?

Tonavan kalakeittokilpailu – Bajan ja Paksin kalakeitot

Tonava ja roomalaiset