Unkarin hallitus on kehittänyt erikoisen keinon kansalaismielipiteen muokkaamiseksi. Maassa järjestettiin syksyllä jo seitsemäs kansallinen konsultaatio.
Marraskuun jälkipuoliskolla päättynyt kysely käsitteli tällä kertaa niin sanottua “Sorosin suunnitelmaa”. Hallitusta lähellä olevien lähteiden mukaan konsultaatioita oli täytetty ennätysmäärä 1,7 miljoonaa.
Konsultaation julkilausuttuna tavoitteena on yhteiskunnallisen vuoropuhelun lisääminen. Nyt ajatuksena oli tehdä tunnetuiksi suursijoittaja György Sorosin ajatuksia maahanmuutosta ja Euroopan tulevaisuudesta.
Hallituksen kansallisen konsultaation juliste puhuu ’Sorosin suunnitelmasta’. Kuva Heino Nyyssönen.
Kyselyn aikarajaa oli pidennetty joulukuun alkuun ja sen saattoi täyttää myös internetissä, vieläpä useita kertoja. Sorosin kuvalla varustettu mainoskampanja oli näkyvästi esillä katukuvassa tänä syksynä.
Taustaltaan konsultaatio on 2010 jälkeen syntynyt poliittisen vaikuttamisen kanava. Siinä hallitus postittaa kansalaisille henkilökohtaisen kirjeen, johon vastaaminen on vapaaehtoista.
Konsultaation avulla kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä valmiiksi annetuista kysymyksistä. Vastaaja on joko samaa tai eri mieltä esitetyistä kysymyksistä, joiden määrä on vaihdellut eri vuosina.
Aiemmat tiedustelut ovat koskeneet eläkkeitä, perustuslakia, sosiaalisia kysymyksiä, taloutta sekä maahanmuuttoa ja terrorismia. Erityisesti maahanmuuton ja terrorismin yhdistänyt konsultaatio herätti paljon keskustelua.
Pakolaiskonsultaation palautti noin miljoona kansalaista. Osallistuneista noin 85 prosenttia tuki hallituksen tiukempia maahanmuuttolinjauksia.
Vertailun vuoksi Fidesz-KDNP:tä äänesti vajaat 2,3 miljoonaan kansalaista vuoden 2014 vaaleissa.
Kevään 2017 konsultaatio oli otsikoitu “Pysäytetään Bryssel”. Osallistujia oli aiempaa enemmän eli 1,68 miljoonaa.
Brysselin vastainen kampanja ajoittui aikaan, jolloin Euroopan parlamentti hyväksyi uusimman Unkarin tilannetta arvostelevan päätöslauselman. Oli silmiinpistävää, kuinka Fidesz toistuvasti mainosti konsultaatiota oppositiolehteä myöten.
EU puuttui kevään kyselyyn ja pyrki kumoamaan esitettyjä väitteitä. Esimerkiksi yksi kysymys oikeutti olettamaan, että ulkomailta tuetut järjestöt toimivat Unkarissa puuttuakseen maan sisäisiin asioihin.
Syksyn konsultaatio oli edellistä osoittelevampi ja henkilöityi György Sorosiin. Soros on syntyjään unkarilainen ja kuuluu pääministeri Viktor Orbánin vastustajiin.
Unkarin hallituksen mukaan Soros haluaa tuoda Eurooppaan vuosittain miljoona pakolaista Afrikasta ja Lähi-idästä. Tämä tarkoittaa samalla myös Unkaria, joka ei ole sijoittanut tähän mennessä yhtään pakolaista.
Konsultaatiossa kansalaisilta kysyttiin mm. kannattavatko he sitä, että Soros yhdessä Brysselin johtajien kanssa suunnittelee EU:n jäsenvaltioiden, myös Unkarin, raja-aitojen purkamista ja rajojen avaamista maahanmuuttajille.
Soros-suunnitelman kerrottiin pitävän sisällään myös sen, että Bryssel aikoo jakaa Länsi-Euroopan alueelle kerääntyneet maahanmuuttajat eri maihin. Tähän pitäisi myös Unkarin osallistua.
Edelleen Bryssel velvoittaisi Soros-suunnitelman mukaan jäsenvaltionsa maksamaan jokaiselle maahanmuuttajalle 9 miljoonaa forinttia. Konsultaation mukaan maahanmuuttajat saisivat myös tekemistään rikoksista lievemmän rangaistuksen.
Konsultaation kysymysten mukaan suunnitelman päämääränä on painaa Euroopan maiden kielet ja kulttuurit taka-alalle. Suunnitelmaan kerrotaan kuuluvan myös poliittiset hyökkäykset ja rangaistukset maahanmuuttoa vastustaville maille.
Marraskuun jälkipuoliskolla György Soros totesi tiedotteessaan lomakkeen seitsemän kohtaa virheellisiksi. Kysymyksistä kolme perustui Sorosin mukaan valheisiin ja loput vääristelyihin.
Budapest Beaconin mukaan myöskään Unkarin sisäministeri ei ole löytänyt todisteita ”Sorosin verkoston” olemassaolosta. Unkarilaislähtöinen EU-komissaari Tibor Navracsics kiisti aiemmin, että unionilla olisi olemassa jonkinlainen ”Soros-suunnitelma”.
Navracsicsin mukaan asia liittyi pikemminkin ensi keväänä käytäviin parlamenttivaaleihin. Näyttää siltä, että vaaliteemaksi on muodostumassa joko Viktor Orbánin jatkokausi tai etelärajalle rakennetun aidan kaataminen.
Omintakeinen vaalijärjestelmä voi hyvinkin tuoda paitsi voiton myös jopa kahden kolmasosan enemmistön Orbánin tukijoille. Unkarissa on sekavaalijärjestelmä, jossa 103 paikkaa valitaan enemmistöillä ja 96 suhteellisella vaalilla.
Tärkeintä on voittaa yksittäisten vaalipiirien paikat. Suurin puolue vie kaiken, jos muut eivät pysty liittoutumaan sitä vastaan.
Liberaalien ja vasemmiston pitäisi käytännössä liittoutua äärioikeiston kanssa syrjäyttääkseen Orbánin. Erään arvioin mukaan Jobbikista noin 40 % olisi valmis tukemaan sosialistien ehdokasta, mutta suunnilleen saman verran jättäisi äänestämättä.
Mielipidemittauksissa syksyllä 2017 Fidesz on saamassa noin puolet varmoista äänestäjistä. Kun mukaan otetaan kaikki äänestäjät, määrä on noin 30 %. Kantaansa ilmaisemattomien osuus on kolmannes eli vähän suurempi.
Nähdäkseni Soros-konsultaatiossa on kyse vähintäänkin siitä, mitä ennen kutsuttiin negatiiviseksi kampanjoinniksi. Osa kysymyksistä on kiistanalaisia, ellei suorastaan vainoharhaisia.
Väitän, että kysymyksessä on uusi ylhäältä ohjattu populistisen politiikan muoto. Se ei lisää vastuullista kansalaiskeskustelua, vaan on ääriesimerkki politiikasta faktojen tuolla puolen.
Verorahoilla tehtävät konsultaatiot hyödyttävät hallitusta: Se saa julkisuutta agendalleen ja voi sanoa toteuttavansa ”kansan tahtoa”. Henkilötiedot ja osoitteet auttavat vaalikampanjan suunnittelussa ja kohdentamisessa.
Juttu on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 4-2017.