Marketta Huitu
Suomalaiset tuntevat Unkarista ainakin Budapestin ja pustan. Aika monet ovat lisäksi käyneet Debrecenissä, tai ainakin kuulleet siitä. Hortobágyin pusta onkin aivan kaupungin lähellä, ja joskus se on jopa kuulunut kaupunkiin. Nykyään Debrecen on asukasluvullaan (noin 200 000 henkeä) maan toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Itä-Unkarissa 230 kilometrin päässä Budapestista ja 35 kilometrin päässä Romanian rajasta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Sinne pääsee junalla, bussilla, autolla ja lentokoneella.
Debrecen mainitaan asiakirjoissa jo 1200-luvulla, ja 1361 se sai arvon ”mezőváros”, joka tarkoittaa talonpoikaisporvareiden kaupunkia. Se harjoitti toisaalta kauppaa, mutta toisaalta myös maataloutta. Tähän viittaa unkarilainen termi civis. Ulkonaisesti tämä näkyi siinä, että asuinrakennukset ovat olleet kaupungissa, mutta asukkailla on ollut toinen tontti kaupungin laidoilla kotieläimiä ja karjasuojia varten. Kaupunkia ympäröivät yhä tällaiset ”puutarhat” (kert), jotka nykyään ovat asukkaiden ”siirtolapuutarhoina” tai sitten täyteen rakennettuina liitetty kaupunkiin.
Miksi Debrecen on rakennettu keskelle tasankoa? Alun perin se sijaitsi alangon ja metsän rajalla. Se oli tärkeä solmukohta Transilvanian ja tasankoalueen välillä. Vasta Trianonin rauhan jälkeen (1920) siitä tuli rajakaupunki, joka menetti huomattavan osan talousalueestaan. 1400-luvulla Debrecen sai hallitsijalta uusia erivapauksia, tärkeimpänä markkinoidenpito-oikeuden. Debrecenin markkinat ovatkin vuosisatoja olleet tärkeitä ympäristön asukkaille sekä koko maan käsityöläisille ja kauppiaille. 1600-luvulla taloudessa koettiin jälleen uusi nousu, kun varsinkin Saksaan toimitettiin nautakarjaa, hevosia, vehnää ja viiniä.
Turkkilaiskausi 1500-luvun alusta aiheutti kaupungille ongelmia, mutta toisaalta lisäsi sen asukaslukua. Maan muista osista pakeneva väestö pyrki suojaan, ja Debrecen oli yksi muuttokohde. Vaikka kaupunki joutui rauhattomina aikoina vaaraan (sillä ei ollut suojanaan kaupunginmuuria), olivat kaupunginisät taitavia diplomaatteja, he pystyvät hoitamaan tilanteet erinomaisesti. Maa oli jakautunut kolmeen osaan, ja Debrecen kuului vuonna 1570 perustettuun Transilvanian ruhtinaskuntaan. Aluksi se merkitsi turvaa kaupungin asukkaille, mutta tilanne huononi 1600-luvun kuluessa.
1500-luku merkitsi myös protestanttisuuden leviämistä kaupunkiin. Sen toi alueen maanomistaja, Bálint Török vuonna 1536. Ensimmäisen reformoidun piispan, Péter Juhász Méliuksen, aikana protestanttisuus levisi niin paljon, että kaupungin katolinen seurakunta lopetti toimintansa vuonna 1552 (myöhemmin katolisuus toki hyväksyttiin uudelleen). Uskonpuhdistus toi kaupunkiin myös reformoidun oppilaitoksen: Református kollegium perustettiin v.1538. Tämä oppilaitos oli Debrecenin yliopiston alku ja loi vieläkin elävän koulukaupungin maineen. Kollegium arvokkaine kirjastoineen toimii nykyään Reformoidun suurkirkon takana olevassa rakennuksessa.
Unkarin vapaussodan loppuvaiheissa Debrecen oli pääkaupunkina, kun väliaikainen hallitus Lajos Kossuthin johdolla pakeni sinne Pest-Budasta tammikuussa 1849. Kossuth piti 14.4.1849 tuomiokirkossa kuuluisan puheensa, jossa hän julisti Habsburgien menettäneen kruunun ja Unkarin muuttuneen riippumattomaksi. Sodan viimeisiin kuulunut taistelukin tapahtui Debrecenin länsiosissa. Toisen kerran Debrecen oli pääkaupunkina, kun väliaikainen parlamentti ja kansallinen hallitus muodostettiin siellä vuoden 1944 lopussa. Yliopisto- ja koulukaupunkina myös vuoden 1956 tapahtumat aiheuttivat jonkin verran liikehdintää, mutta onneksi se ei johtanut samanlaisiin seurauksiin kuin pääkaupungissa.
Debrecen ei ole tehtaiden kaupunki, vaikka se onkin elintarviketeollisuuden kannalta tärkeä. Se on jo 1920-luvulta lähtien kehittänyt turismia korvaamaan uusien rajojen aiheuttamat menetykset. Tärkeimmät valtit olivat tuolloinkin Nagyerdὄn kylpylät ja Hortobágyin pusta. Kun kaupunki on viime aikoina kaunistunut, turistikohteita kehitetty ja uusia luotu, on Debrecen säilyttänyt asemansa Unkarin suosituimpien turistikohteiden joukossa.
Debrecenin yliopisto. Kuva Wikimedia Commons.
Keskikaupungin nähtävyydet
Debrecenin keskustan muodostaa Piac utca (Torikatu), jonka toisessa päässä on rautatieasema, toisessa Reformoitu suurkirkko. Pääkadun kanssa risteävät Hatvani, Csapó, Szécheny, Kossuth ja Szent Anna -kadut. Tämä muodostaa keskikaupungin selkärangan tai -ruodon. Debrecenin suurkirkosta on muodostunut kaupungin tunnuskuva. Sen paikalla on keskiajasta alkaen sijainnut kirkkorakennus, sitten Pyhälle Andreaalle omistettu, joka paloi 1564. Kesti 64 vuotta, ennen kuin sijalle saatiin uusi Transilvanian ruhtinaiden Bethlenin ja Rákóczin aloitteesta ja tuella. Vuonna 1628 valmistunut kirkko tuhoutui suuressa kaupungin palossa 1802. Uuden kirkon suunnittelijaksi pyydettiin arkkitehti Mihály Péchyä, mutta hänen alkuperäinen suunnitelmansa oli Debrecenin kaupunginisien mielestä liian moderni, ja arkkitehti muutti sitä. Péchy kyllästyi riitoihin rakennuttajien kanssa, joten hankkeen johtaja vaihtui. Kirkkoa käytettiin jo 1818, mutta se valmistui vasta 1923. Kirkon seinät ovat valkoiset, kuten reformoiduissa temppeleissä on tapana. Sen suurimmat nähtävyydet ovat penkki, jolla Lajos Kossuth istui vuonna 1849, ja Transilvanian ruhtinas György Rákóczin edelliseen kirkkoon vuonna 1636 lahjoittama kirkonkello.
Muita kaupungin nähtävyyksiä ovat yliopistokampus Nagyerdὄn laidassa. Päärakennus ja muut tilat sijaitsevat komeassa tammipuistossa. Nagyerdὄssä on myös kolme erilaista kylpylää: Aquaticum Välimeren elämyskylpylä, Aquaticum Termaali- ja Wellnes -kylpylä sekä Nagyerdὄn terveyskylpylä. Lisäksi siellä on uimala, joka on kesällä erittäin suosittu. Majoituspaikkoja kaupungissa on runsaasti, lähtien historiallisesta Arany Bika -hotellista Piac utcalla Nagyerdὄn kylpylöihin sekä pienempiin hotelleihin ja täyshoitoloihin.
Mihin kaupungin ympäristössä voi mennä?
Suosituin ympäristön käyntikohde on tietysti Hortobágyin pusta, Unkarin ensimmäinen kansallispuisto ja vuodesta 1999 UNESCOn maailmanperintölistalla. Ornitologeille alue on paratiisi, mutta siellä on myös pustan elämästä kertovia näyttelyitä, kuuluisa ”yhdeksänreikäinen silta”, karjapaimenia, hevosia, vinttikaivoja ja tietysti csárda, kapakka. Se olisikin hyvä paikka maistaa ”hortobágyi palacsintaa”, lihatäytteistä räiskälettä. Turisti voi myös vierailla Mátassa, jossa on hevostila. Hevoset ovat kuumaveristä nóniusz-rotua, josta unkarilaiset ovat ylpeitä.
Kansallispuistosta järjestetään myös tutustumisia tämän hetken tunnetuimman Nádudvarin mustaa keramiikkaa valmistavan mestarin työpajaan.
Debrecenissä ja sen ympäristössä on kaksi turistejakin kiinnostavaa suurtapahtumaa. Ensimmäinen on kaupungin Kukkaiskarnevaalit, jotka järjestetään vuosittain 20.8. ja toinen Hortobágyin siltamarkkinat 20. elokuuta edeltävänä tai seuraavana viikonloppuna.
Artikkeli on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehdessä 4-2016.